Australia
| Julkaisija: | Ravensburger (2005) |
| Suunnittelija: | Wolfgang Kramer ja Michael Kiesling |
| Pelaajamäärä: | 2-5 |
| Pelin pituus: | 90 min |
| Tähdet: |  |
Peli on ilmainen arvostelukappale.
Kategoriat
Samanlaisia pelejä
Mexica
Tikal
Through the Ages
Tower of Babel (Der Turmbau zu Babel)
Fifth Avenue
Rangerit vauhdissa
Australia sijoittuu 20-luvun Australiaan, jossa valtio kehitteli kaikenlaisia projekteja eri puolilla maata. Pelaajat ohjaavat joukkuetta rangereita, jotka kiertelevät pitkin poikin maata edistämässä luonnonsuojelua ja teollisuutta.
Australian kartta on jaettu alueisiin, joiden rajoilla on leirejä. Pelaajat kiitävät pitkin lautaa ja pelaavat rangereita leireihin. Kun tietyt ehdot täyttyvät, alueita pisteytetään. Pelin loputtua eniten pisteitä kerännyt voittaa.
Kyse on pohjimmiltaan siis hyvin taktisesta pelistä. Jokainen vuoro on pieni ongelma, jossa yritetään maksimoida oma pisteytys ja mahdollisuuksien mukaan torpedoida toisten pelaajien hankkeita.
Kuva: Ravensburger
Yllättävän kevyttä
Australia sopii tavallaan Kramerin ja Kieslingin naamiotrilogian (Tikal, Java, Mexica) jatkoksi, onhan senkin julkaisija Ravensburger ja laatikko saman tyyppinen. Se on kuitenkin virhearvio.
Australia on selvästi enemmän perhepeli ja paljon kevyempi kuin mikään suositun trilogian peleistä. Vaikka toimintapistemekaniikka tavallaan näkyy tässäkin, pisteitä on vuorolla käytössä tasan kaksi, mikä tekee pelistä huomattavasti kevyemmän.
Valitettavasti naamiosarjan näyttävä ulkoasukaan ei ole periytynyt Australialle. Nappulat ovat komeita (lentokoneet ovat todella hienoja), mutta pelilaudan ja korttien kuvitus on yksinkertaisesti vaisua.
Rangereita vai dollareita?
Pelaajan vuoro koostuu kahdesta toiminnosta. Näistä toinen on tyypillisesti lentäminen sopivalle alueelle, toinen sitten rangerien pelaamista. Rangereita pelataan aluekorteilla. Korteissa on alueen lisäksi toisena ominaisuutena rangereiden ja kolikoiden suhde: korteilla voi pelata yhdestä neljään rangeria ja saada kolmesta nollaan dollaria.
Rangereiden määrä ei ole suoraan enemmän on parempi -tyyppinen juttu, koska rangereiden määrä on rajallinen ja joskus yhdenkin pelaaminen riittää. Dollarit ovat sinänsä sivuosassa, mutta antavat lisämahdollisuuksia ja pisteitä pelin lopussa.
Taktista pohdintaa
Peli tarjoaa kiinnostavia taktisia haasteita. Erilaisten projektien toteuttaminen on yksinkertaista, mutta mekaniikka toimii hyvin. Luonnonsuojeluprojekti tapahtuu, kun aluetta ympäröivät leirit on kaikki täytetty. Teollisuusprojekti taas pisteytetään, kun aluetta ympäröi sen numerolaatan (joka paljastetaan vasta, kun alueella käydään ensimmäistä kertaa) verran rangereita.
Pisteytyksessä lasketaan rangereita: pelaajat saavat pisteen per ranger pisteytetyn alueen leireissä. Pisteytyksen aloittaja kerää vielä bonuksena kolme pistettä, se motivoi osaltaan pitämään peliä vauhdissa.
Kehittyneemmät säännöt lisäävät peliin alueelta toiselle liikkuvan tuulimyllyn. Pelaajat voivat pelata rangereita tuulimyllyyn, jota pisteytetään aina silloin tällöin. Jotkut pitävät tuulimyllyä vähän turhana tuurilisänä, mutta se tuo peliin sopivasti lisämaustetta. Kannattaa kuitenkin huolehtia, että kaikki pelaajat ymmärtävät sen merkityksen pisteidenkeruun kannalta.
Rangereita, tuulimylly, lentokoneita ja projekteja. Kuva: Gary James
Yhteenveto
Australia on strategisesti yksinkertainen peli. Vuoron alussa mietitään, missä nykyisillä resursseilla (kortit ja rangerit) saadaan eniten pisteitä aikaiseksi ja mennään sinne keräämään pisteet kotiin. Toisinaan joutuu vähän keräilemään resursseja, mutta enimmäkseen peli on hyvin suoraviivaista.
Kuten vahvasti taktiset pelit yleensä, Australia toimii paremmin pienemmällä pelaajamäärillä. Kolminpelinä se on mukavan napakka, viidellä pelaajalla kaoottisuus ja odottelu vuorojen välillä kasvaa liian suureksi minun makuuni.
Australia on kevyt ja taktinen peli, eikä sellaisena saavuta peliharrastajien suurta suosiota. Perhepelinä se kuitenkin toimii ihan hyvin ja muutenkin taktisten pelien ystäville se on mainio valinta.
Faktalaatikko
Selitys eri kenttien merkityksistä
| Tahti: Kohtalainen. Vuorot ovat periaatteessa varsin lyhyitä, mutta tietty miettimishalvauksen mahdollisuus on olemassa. | Mutkikkuus: Melko yksinkertainen, joskin säännöissä on muutama ongelmallisempi kohta (kiitos huonojen käännösten). |
| Onnen vaikutus: Kohtalainen, jonkin verran tuurielementtejä ja paljon kaoottisuutta. | Jännitys: Melko hyvä, tosin pelin kokonaisjännittävyys riippuu paljon pisteiden tasaisuudesta. |
| Ilkeys: Kohtalainen, toisten pelaajien nenän edestä on hyvä viedä parhaat pisteytysmahdollisuudet. | Vuorovaikutus: Kohtalainen. Vuorot ovat pohjimmiltaan maksimointitehtäviä, mutta toisten pelaajien tekemiset sotkevat kuvioita usein voimakkaasti. |
| Ulkonäkö: Nappulat hyvät, kuvitus vähän vaisu. Käytettävyydeltään peli kuitenkin toimii. | Teema: Vähän epämääräinen ja teennäisen oloinen. |
| Pelaajille: Kohtalainen, taktisista ja kevyistä peleistä nauttiville. | Ei-pelaajille: Ihan hyvä, riittävän helppo, mutta onko aihe tarpeeksi kiinnostava? |
| Kaksinpelattavuus: Toiminee, en ole kokeillut. | Uudelleenpelattavuus: Kohtalainen. Satunnaisesti arvottavat pisteytyslaatat tuovat vaihtelua ja odottamattomuutta. |
| Kieliriippuvuus: Pelin komponentit ovat sääntöjä ja pelkästään temaattisia osia lukuunottamatta kielivapaat. | |
| Arvostelu perustuu muutamaan peliin. |
|
| Hyvä 3-4 pelaajalla. Parhaimmillaan 3 pelaajalla. |
|