Hammer of the Scots

Braveheart

Hammer of the Scots kertoo samoista tapahtumista kuin Mel Gibsonin tähdittämä Braveheart, eli Skotlannin itsenäisyystaisteluista 1200- ja 1300-lukujen taitteessa. Elokuva onkin hyvää lämmittelyä pelille, vaikka kertookin tapahtumat vähän sinne päin.

Sodan kulkua voi opiskella Wikipediasta, mutta vastakkain ovat siis skotit ja Englanti, kuninkaanaan Edward I. Skottien puolella tähtinä loistavat William Wallace ja Andrew de Moray.

Palikkapeliä

Hammer of the Scots kuuluu Columbia Gamesin palikkapeleihin. Niissä käytetään perinteisten pahvilätkien sijasta puupalikoita, joilla saavutetaan useita etuja. Palikat ovat miellyttäviä käyttää ja katsoa. Niitä voi myös pitää pystyssä siten, että joukkojen tarkka kokoonpano jää vastapuolelle epäselväksi.

Peli perustuu alueliikkumiselle. Skotlannin kattava kartta on jaettu maantieteellisesti mielekkäisiin alueisiin. Joukot liikkuvat alueelta toiselle. Vuoristo vaikeuttaa liikkumista, mutta muuten kartalla on vähänlaisesti maantieteellistä detaljia. Pelin mittakaava onkin varsin laaja. Peli näyttää hyvältä (karttaa lukuunottamatta; se on ohut ja ruma, mutta onneksi toimiva) ja houkuttelevalta.

Sodan vaiheet

Peli jakautuu vuosiin, joista jokainen jakautuu viiteen kierrokseen. Vuoden alussa kumpikin pelaaja saa viisi korttia. Valikoimissa on numeroita (yhdestä kolmeen) ja muutama erikoiskortti. Numerot ovat perusmateriaalia ja ne kertovat, kuinka monta toimintoa pelaaja saa vuorollaan tehdä. Erikoiskortin pelaaminen estää liikkumisen täysin. Toiminto tarkoittaa sitä, että yhdellä alueella olevat yksiköt liikkuvat jonnekin muualle.

Kierrokset jakautuvat liikkumiseen ja taistelemiseen. Ensin liikutaan, sen jälkeen samalle alueelle osuneet vihollisyksiköt taistelevat. Hyökkääjällä on kolme kierrosta aikaa murtaa puolustus, jonka jälkeen hyökkääjän on peräydyttävä, jos tulosta ei tule.

Taistelumekanismi on mainio. Yksiköillä on taisteluarvo, joka muodostuu kirjaimesta ja numerosta. Kirjain (A-C) kertoo yksikön nopeuden, numero voimakkuuden. Lisäksi yksiköillä on vahvuus, joka kertoo, montako noppaa kyseinen yksikkö heittää taistelussa.

Taisteleminen tapahtuu vuorotellen siten, että puolustajan A:t lyövät ensin, sitten hyökkääjän A:t, sitten puolustajan B:t, hyökkääjän B:t ja niin edelleen. Osumat vaikuttavat välittömästi joten nopeammat yksiköt ovat selvästi parempia. Kun yksikkö lyö, se heittää vahvuutensa verran noppia ja osumiseen tarvitaan yksikön voimakkuuden verran tai alle. Yksiköt ovat pääasiassa tasoa B2 tai C2. Kuningas Edward on B4, William Wallace A3.

Aateliset

Pelin pääyksiköitä ovat aateliset. Skotlannin aateliset olivat vauhdikkaita takinkääntäjiä ja oman etunsa mukaisesti milloin Englannin, milloin Skotlannin puolella. Pelin tavoitteena on hallita aatelisia: hallitsemalla kaikkia voittaa pelin välittömästi. Aatelisten takki kääntyy, kun taistelussa tulee selkäsauna. Hävinnyt aatelinen vaihtaa välittömästi vastapuolen kannalle.

Aatelisten lisäksi Skotlannin riveissä taistelee jalkaväkeä, yksi surkea ritari ja sekalaisia apujoukkoja. Englannilla on enemmän ritareita, laadukasta jalkaväkeä, jousimiehiä ja muuta väkeä. Englannilla on varsinkin Braveheart-skenaarion alussa melkoinen määrällinen ja laadullinen ylivoima.

Talvi tulee

Englanti on kuitenkin suuresti riippuvainen olosuhteista. Aina vuoden vaihtuessa koittaa talvi, jolloin joukot palaavat kotiin. Aateliset palaavat kotialueilleen ja Englanti joutuu vetämään jalkaväkeä lukuunottamatta joukkonsa pois Skotlannista. Jalkaväki on luonnollisesti huonointa taistelussa, mutta talvehtiminen on hyvä etu. Pohjois-Skotlantiin on pitkä matka, varsinkin kun sen joutuu tekemään joka vuosi.

Englanti saa joka vuosi uusia joukkoja Englantiin. Englannin pelaaja huomaa pian olevansa korttien armoilla. Jos kortit ovat huonot, Englannissa olevat laatujoukot ovat tarpeettomia. Tilannetta voi onneksi helpottaa talvehtimalla Edwardilla Skotlannissa - olettaen tietysti, että Edward on ylipäätään saatavilla! Sotiminen Ranskassa vei Edwardilta oman aikansa.

Epäsymmetrisyys on kaunista

Eri osapuolten onkin turvauduttava erilaisiin taktiikoihin. Skotit ovat vähemmän riippuvaisia korteista - pienet kortit voivat olla suorastaan hyvä asia - mutta vahvan armeijan kokoaminen vie aikaa. Wallace on kova soturi, mutta yksi mies ei vielä Englantia kaada. Englannin täytyy odottaa sopivaa hetkeä, kun kädessä on hyvät kortit ja Englannissa päteviä joukkoja ja sen jälkeen puskea niin pitkälle pohjoiseen kuin vain on mahdollista.

Tasapaino pelissä tuntuu olevan kohdallaan. Englanti lienee hieman voimakkaampi. Tilannetta voi tasapainottaa erilaisin lisäsäännöin, joita sääntöjen versio 2.0 toi lisää. Omalla kohdallani en ole kuitenkaan kokenut tasapainoa ongelmalliseksi. Molemmilla osapuolilla on varsin mainiot mahdollisuudet voittaa peli.

Yhteenveto

Hammer of the Scots on suosikkini, mitä sotapeleihin tulee. Sen vaikeustaso on varsin kohtuullinen; pelin pystyy jopa opettelemaan sääntökirjasta, vaikka siinä puutteensa onkin. Pituudeltaan peli on varsin mukavat pari tuntia, pisimmillään sellaiset kaksi ja puoli. Pelin ulkoasu on toimiva, jos ei kaunis. Teema on houkutteleva ja mekaniikka on useammassa pelissä testattu.

Suosittelen peliä kyllä kenelle tahansa, joka kaipaa helppotajuista ja hauskaa sotapeliä. Ainoa ongelma on se, että Columbia Games ei enää myy pelejään kuin suoraan itse, joten peli täytyy tilata Yhdysvalloista. Se taas edellyttää luottokorttia ja tullien maksamista. Peli on kuitenkin sen arvoinen.

Faktalaatikko

Selitys eri kenttien merkityksistä

Tahti: Kohtalainen. Sotapeliksi varsin siedettävän pituinen.	Mutkikkuus: Kohtalainen. Sääntökirja on valitettavan epäselvä, mutta peli itsessään melko selkeä.
Onnen vaikutus: Kohtalainen. Noppia heitetään paljon ja korteissakin on oma osansa onnella. Onnen vaikutus ei ole kuitenkaan holtiton.	Jännitys: Korkea, pitkälti juuri noppien ansiosta.
Ilkeys: Matala.	Vuorovaikutus: Kaksinpeliksi korkea.
Ulkonäkö: Heikko. Toimii, mutta palikoita lukuunottamatta peli on ruma.	Teema: Hyvä, mukavaa vaihtelua toiselle maailmansodalle. Peli kuvaa historiaa riittävän uskottavasti.
Pelaajille: Erinomainen valinta kevyttä sotapeliä hakeville.	Ei-pelaajille: Huono, ellei aihe kiinnosta erityisesti. Sittenkin voi olla liian vaikea.
Kaksinpelattavuus: Puhdas kaksinpeli.	Uudelleenpelattavuus: Hyvä, toistaiseksi ainakin.
Kieliriippuvuus: Pelin komponenteissa on jonkun verran tekstiä, apulapuilla pärjää.
Arvostelu perustuu muutamaan peliin.
Hyvä 2 pelaajalla. Parhaimmillaan 2 pelaajalla.

Linkit

Pelin kotisivu (sis. muun muassa uudet säännöt)
BoardGameGeek

Takaisin hakemistoon.

Sivujen tekstit © 2008 Mikko Saari. Kaupallinen käyttö ilman lupaa kielletty.
Palautetta otetaan vastaan osoitteessa palaute (at) lautapelaaja.net.
Sivua päivitetty viimeksi 2008-02-02.