Pünct

Yhdistäkää!

Pünct on viimeinen osa belgialaisen Kris Burmin Gipf-sarjassa. Sen ilmestyttyä sarja on valmis. Viimeinen osa jatkaa sarjan sitä suuntausta, joka luo uusia tulkintoja vanhoista ideoita. Pünct on luonteeltaan connection game, olisiko tuo sitten yhdistämispeli suomeksi.

Tarkoitus on joka tapauksessa tuttu muista samantyyppisistä: pelilaudan vastakkaiset reunat tulee yhdistää ketjulla omia nappuloita. Ensimmäisenä tähän suoritukseen venyvä voittaa. Pelilauta on tällä kertaa kuusikulmio, palaset muodostuvat kolmesta palikasta ja ovat muodoiltaan suoria, v-mallisia ja kolmioita.

Yhdistämispelien genre on aika laaja ja yleisesti ottaen hyvin abstrakti. Tunnettuja ovat mm. Twixt ja Hex. Itse inhoan genreä suuresti; Twixtiä olen pelannut aika paljonkin, enkä voi sietää peliä, se ei vain istu minun aivoilleni.

Näistä lähtökohdista en odottanut Pünctiltä paljoa, eikä kai ole ihmekään, etten pelistä valtavasti pidä. Se on kuitenkin minulle genrensä paras, olkoonkin, että se ei ole suurikaan kunnia.

Nosta ja kierrä

On Pünctissä kuitenkin uusiakin ideoita. Laudalle pelattuja nappuloita voi nimittäin liikuttaa. Ne liikkuvat suoria linjoja, vapaasti, jopa toistensa päälle! Vastapelaajan reitti katkeaa hienosti, kun päälle länttää oman palikan. Palikoiden keskuspisteen, pünctin, täytyy kuitenkin olla oman värin päällä, joten ihan vapaasti niitä ei pinota.

Siirron jälkeen palikoita voi myös käännellä; ne pyörivät vapaasti keskuspisteensä ympäri. Nämä seikat tekevät pelitilanteesta huomattavasti dynaamisemman kuin yhdistämispeleissä yleensä. Yksi virhesiirto ei vielä tiedä tappiota, vaan tilanteesta voi selvitä taitavilla siirroilla.

Pünct on kaikin puolin tyylikäs tapaus. Ulkoasultaan se muistuttaa muita sarjansa pelejä mustavalkoisina muovinappuloineen. Abstraktien pelien ystävä löytää siitä itselleen paljon kiinnostavaa pelattavaa, ja varsinkin jos omasta abstraktien pelien kokoelmasta ei löydy yhtään yhdistämispeliä, Pünct on hyvä hankinta.

Faktalaatikko

Selitys eri kenttien merkityksistä

Tahti: Melko ripeä, mutta kyllä analysoitavaakin riittää, jos tosissaan pelaa.	Mutkikkuus: Helppo oppia, vaikea pelata hyvin, kuten kuuluukin olla.
Onnen vaikutus: Ei ole.	Jännitys: Aika tasainen elämys.
Ilkeys: Vähän suhteellista, mutta ainahan kaksinpeleissä tahtoo konfliktia olla.	Vuorovaikutus: Varsin korkea kaksinpeliksi.
Ulkonäkö: Tyylikäs ja elegantti, sarjalle uskollinen.	Teema: Ei ole.
Pelaajille: Hyvä valinta abstraktien pelien ystäville, kuten muutkin GIPF-pelit.	Ei-pelaajille: Hyvä, jos abstraktit kaksinpelit kiinnostavat. Varmasti vaihtelua Shakille.
Kaksinpelattavuus: Erinomainen.	Uudelleenpelattavuus: Hyvä, kyllä tässä syvyyttä riittää.
Kieliriippuvuus: Pelin komponentit ovat sääntöjä ja pelkästään temaattisia osia lukuunottamatta kielivapaat.
Arvostelu perustuu yhteen peliin.
Hyvä 2 pelaajalla. Parhaimmillaan 2 pelaajalla.

Linkit

Pelin kotisivu.
Nettiversio Pünctistä.
BoardGameGeek

Takaisin hakemistoon.

Sivujen tekstit © 2008 Mikko Saari. Kaupallinen käyttö ilman lupaa kielletty.
Palautetta otetaan vastaan osoitteessa palaute (at) lautapelaaja.net.
Sivua päivitetty viimeksi 2008-03-15.