Quackle! (Snorta!)

Julkaisija: Alga (2006)
Suunnittelija: Tony Richardson ja Chris Childs

Pelaajamäärä: 3-8
Pelin pituus: 20 min

Tähdet: 2.5/5

Peli on ilmainen arvostelukappale.

Samanlaisia pelejä

Halli Galli
Ubongo
Frank's Zoo (Zoff im Zoo)
Torakkapokeri (Kakerlaken-Poker)
Coloretto

Arvosteluasteikko | Faktalaatikko | Takaisin etusivulle

Eläimellistä menoa

Vuoden 2006 Vuoden perhepeli on vauhdikas ja villi eläinpeli. Menolipun ja Carcassonnen jälkeen Quackle!:n voitto oli lievä pettymys peliharrastajille, mutta kun perhepeleistä kuitenkin on kyse, valinta ei ollut huono.

Tactic on julkaissut pelin aikaisemmin nimellä Animania; Quackle! on kuitenkin kahdesta pelistä parempi, kiitos hienompien komponenttiensa.

Ladot pystyyn ja peli käyntiin!

Quackle! on tosiaan näyttävä. Jokaiselle pelaajalle on muovinen lato ja hauska eläinfiguuri, jonka voi kätkeä latoon. Hauskat komponentit tekevät pelistä miellyttävän pelata; tällaisissa kevyissä peleissä ei kannata väheksyä tyylikkäiden nappuloiden vetovoimaa.

Eläimet esillä. Kuva: Ted Alspach
Eläimet esillä. Kuva: Ted Alspach

Jokainen pelaaja saa siis eläimen itselleen. Eläimet esitellään muille pelaajille ja kätketään sitten latoihin. Pakka eläinkortteja jaetaan pelaajien kesken, jonka jälkeen peli voi alkaa.

Vuorollaan pelaaja kääntää pakastaan päällimmäisen kortin esiin. Jos kahdella pelaajalla on edessään sama eläin, heidän on toimittava. Haasteen voittaa se, joka matkii vastapelaajan eläintä nopeammin. Ei siis kortin eläintä tai omaa eläintä, vaan sitä eläintä, joka vastapelaajan latoon kätkeytyy.

Haasteen hävinnyt pelaaja joutuu ottamaan haasteen kummankin osapuolen edessä olevat kortit. Pelin voittaa hankkiutumalla eroon omasta pakastaan.

Lehmä ladossa. Kuva: Ted Alspach
Lehmä ladossa. Kuva: Ted Alspach

Helppoa hupia

Quackle! on hyvin vahvasti pelaajista riippuvainen. Sopivissa olosuhteissa peli on varmasti järisyttävän hauska. Se edellyttää innokkaita pelaajia, jotka pelaavat nopeasti. Ikää se ei kysy, peli toimii varmasti erinomaisen hyvin lasten ja leikkimielisten aikuisten kanssa.

Omalla kohdallani tyydyn toteamaan, että näistä nopeustestipeleistä Halli Galli kolisee (tai kilisee) huomattavasti tehokkaammin.

Faktalaatikko

Selitys eri kenttien merkityksistä

Tahti: Erittäin nopea, hitaasti pelattuna peli ei oikeastaan edes toimi. Mutkikkuus: Erittäin yksinkertainen, säännöt oppii hetkessä (vaikka niissä pieniä epäselvyyksiä onkin).
Onnen vaikutus: Kohtalainen; peli on varsin kaoottinen ja vauhdikas. Jännitys: Hyvä, pelaajien on oltava jatkuvasti valppaina.
Ilkeys: Matala. Vuorovaikutus: Korkea, peli on seurallinen ja vauhdikas.
Ulkonäkö: Tyylikäs, hienot eläinfiguurit tekevät pelistä todella miellyttävän katsella. Teema: Hyvä; sillä ei ole varsinaisesti mitään merkitystä minkään kannalta, mutta eläinten matkiminen on kivaa.
Pelaajille: Kevyen seurapelin tarpeeseen hyvä, mutta nopeuspelejäkin on parempia. Ei-pelaajille: Erittäin hyvä, varsinkin lapsille ja kevytmielisille aikuisille.
Kaksinpelattavuus: Ei toimi. Uudelleenpelattavuus: Hyvä, luulisin, erät ovat aika nopeita joten uusintamatsi on helppo ottaa.
Kieliriippuvuus: Pelin komponentit ovat sääntöjä ja pelkästään temaattisia osia lukuunottamatta kielivapaat.
Arvostelu perustuu yhteen peliin.
Hyvä 3-8 pelaajalla. Parhaimmillaan 3-8 pelaajalla.

Linkit

Tom Vaselin Snorta!-arvostelu BoardGameGeekissä
BoardGameGeek

Takaisin hakemistoon.