Samurai
| Julkaisija: | Hans im Glück / Rio Grande Games (1999) |
| Suunnittelija: | Reiner Knizia |
| Pelaajamäärä: | 2-4 |
| Pelin pituus: | 45 min |
| Tähdet: |  |
Kategoriat
Samanlaisia pelejä
Shogun
Fairy Tale
Feudo
Louis XIV
Web of Power (Kardinal und König)
Itämaista tunnelmaa
Samurai on peli, joka tavoittaa teemansa tunnelman mainiosti. Peli on käytännössä melko abstrakti, japaniteemalla ei ole suurempaa merkitystä pelin mekaniikan kannalta, mutta tunnelmaa se luo mainiosti. Kiitos kuuluu pelin komponenteille. Kuvitus ja pelinappuloiden tyyli on hienosti toteutettu.
Samurai on osa Knizian "laattatrilogiaa", jonka muut osat ovat Tigris & Euphrates ja Through the Desert. Peli on arvostettu, mutta se tunnetaan myös vähintäänkin hämärästä tavastaan selvittää pelin voittaja. Siitä myöhemmin lisää.
Vaikutusvaltaa levittämässä
Koska en peliä omista, en edes muista taustatarinaa. Pelaajien tehtävänä on kuitenkin kerätä vaikutusvaltaa pelilaudalla latomalla kartalle kuusikulmion muotoisia laattoja. Laatoilla on tyyppi ja numeroarvo. Tyypit vastaavat kartan kaupunkeihin siroteltuja nappuloita: buddha-patsaita, riisipeltoja ja sotilaan hattuja.
Kun kaupunki on kokonaan laattojen ympäröimä, sen nappulat pistetään jakoon. Jos kaupungissa on esimerkiksi buddhapatsas, sen voittaa pelaaja, jolla on isoin summa buddhavaikutuslaattoja kaupungin ympärillä. Mekanismi on yksinkertainen, mutta saa aikaan raastavia päätöksiä laattoja pelatessa. On ilmiselvää, esimerkiksi, että kaupungin toiseksi viimeisen laatan laittaja antaa melkoisen vallan seuraavalle pelaajalle, joka voi sulkea kaupungin sopivaksi katsomallaan laatalla.
Tässä kohtaa pelin teema muuten astuu mukaan. Tämä peli ei monen maan kartalla toimisikaan. Japani on kuitenkin sen verran kapea ja pitkänomainen maa, että jokainen ruutu on näppärästi vähintään yhden kaupungin vieressä, ja monien kaupunkien ympärillä on vain muutama ruutu. Toinen neronleimaus liittyy kartan skaalautuvuuteen pelaajamäärän mukaan: lauta kootaan palasista, ja Japanin pääsaaria otetaan peliin mukaan eri määrä, riippuen pelaajien määrästä. Näin tunnelma on aina yhtä tiivis.
Mestarin kädenjälki
Samurai on erittäin hyvä peli. Se tarjoaa varsin tiiviissä paketissa tiukkaa jännitystä ja vaikeita valintoja. Useimmiten peli ratkeaa taidolla, mutta laattojen nostamisellakin on oma osansa. Jokaisella pelaajalla on kuitenkin identtinen nippu laattoja, joten suuria heittoja laattavalikoimiin ei pääse tulemaan. Todella hyviä laattoja on rajallinen määrä, ja niiden asettelu tuottaakin tuskaa. Onneksi erikoislaatat sallivat edes yhden laatan pelaamisen kahteen kertaan. Toiset erikoislaatat taas sallivat kahden laatan pelaamisen vuorossa - sillä voi sekoittaa vastustajien kuviot pahasti.
Pelin nokkelin kohta on pisteytys. Jos pelinsuunnittelu olisi maalaustaidetta, tässä olisi Samurain se kohta, jota suuri mestari ei olisi teettänyt oppipojillaan. Kerättyjen merkkien määrän sijasta pelin ratkaisevat enemmistöt. Jos jollain pelaajalla on enemmistö kahdessa tai kolmessa nappulatyypissä, hän voittaa heti. Jos useammalla pelaajalla on yksi enemmistö, voittaja näistä on se pelaaja, jolla on eniten muita kuin enemmistöön kuuluvia nappuloita. Ilman ensimmäistäkään enemmistöä ei voi voittaa.
Systeemi ei ole aivan yksinkertainen ymmärtää, mutta kun sen sisäistää, se lisää merkittävästi pelin aikana tehtyjen ratkaisujen tuskaa. Yksi enemmistö on kerättävä, se on selvää, mutta se ei riitä - muita nappuloita pitää olla paljon. Onneksi tilanteesta on melko helppo pysyä kärryillä laskematta muiden keräämiä nappuloita - laudalta näkee aina, montako kunkin tyypin nappulaa on mennyt, joten se, montako niitä on yhteensä muilla pelaajilla on aina helppo laskea. Se auttaa, mutta ei lopulta helpota valintoja.
Yhteenveto
Samurai on erinomainen peli, yksi Knizian parhaita pelejä. Se on varma valinta pelaajalle, joka hakee vaativia päätöksiä teettävää peliä. Samuraissa joutuu tekemään kiusallisia kompromissejä, kun jokaiseen kriittiseen paikkaan ei vain voi venyä. Realististen tavoitteiden asettelu ja muiden pelaajien pelin seuraaminen onkin tärkeää. Perhepeliksi Samurai taitaa olla vähän turhan raskas. Peliharrastajille se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen tapaus.
Faktalaatikko
Selitys eri kenttien merkityksistä
| Tahti: Melko ripeä. Miettimäänkin joutuu, joten toisinaan vuoroissa kestää. | Mutkikkuus: Matala. Säännöiltään peli on (pisteytystä lukuunottamatta) varsin helppo ja peliin pääsee helposti sisään. |
| Onnen vaikutus: Melko matala. Laatat ovat kaikille samat, mutta joskus ne tulevat paremmassa ja joskus huonommassa järjestyksessä. | Jännitys: Korkea. Yllätyssiirtoja ja kalvavaa odotusta, Samurai on jännä peli. |
| Ilkeys: Kohtalainen. Tuplasiirtoja mahdollistavilla erikoislaatoilla voi tehdä ilkeitä vetoja. | Vuorovaikutus: Erittäin korkea. Pelissä tulee jatkuvasti tunnelma siitä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Toisten pelaajien tekemisiä joutuu pohtimaan jatkuvasti laattoja asetellessaan. |
| Ulkonäkö: Hyvä. Tyylikkäät nappulat, hyvin japanilaista tunnelmaa huokuva. | Teema: Melko hyvä. Pohjimmiltaan abstrakti, mutta teema toimii sittenkin. |
| Pelaajille: Erittäin hyvä, klassikkoainesta. | Ei-pelaajille: Kohtalainen. Vähän turhan raskas, vaikka ei säännöiltään valtavan vaikea olekaan. |
| Kaksinpelattavuus: Toimii hyvin. | Uudelleenpelattavuus: Hyvä. |
| Kieliriippuvuus: Pelin komponentit ovat sääntöjä ja pelkästään temaattisia osia lukuunottamatta kielivapaat. | |
| Arvostelu perustuu useisiin peleihin. |
|
| Hyvä 2-4 pelaajalla. Parhaimmillaan 2-4 pelaajalla. |
|
Linkit
Shannon Appelclinen arvostelu RPGnetissä
Kumpulan pelikerhon arvostelu
BoardGameGeek