San Juan

Puerto Rico pienoiskoossa

Suosittu Puerto Rico muutettiin korttipeliversioksi Alean pienempää sarjaa varten. San Juan on erinomainen peli, joka muistuttaa isoa sisarustaan aika lailla, mutta tarjoaa silti omanlaisensa pelikokemuksen.

Molempien pelien taustalla on sekä suunnittelija Andreas Seyfarth että kuvittaja Franz Vohwinkel, joten samankaltaisuutta on ulkoisesti ja sisäisesti. Kuten korttipeliversiolta saattaisi odottaa, peli on alkuperäistä nopeampi ja kevyempi.

Rakennuskortit

San Juanin peruskomponentteja ovat rakennuksia kuvaavat kortit. Osa on tuttuja Puerto Ricosta, ainakin vaikutuksiltaan, osa taas aivan uusia. Kortit ovat selkeitä ja helppokäyttöisiä: kaikissa lukee, mitä ne tekevät, joten sääntökirjaa tarvitaan vain erikoistapauksien ja korttien yhteisvaikutusten selittämiseen.

Korttien lisäksi käytetään pahvilätkiä, jotka osoittavat pelaajien rooleja. Paketista löytyy myös vihko pisteenlaskulomakkeita ja Alean perustyylille uskollinen sääntökirja.

Pelin tavoite on yksinkertainen: pelaajat yrittävät kerätä pisteitä rakentamalla rakennuksia. Peli päättyy, kun joku rakentaa 12. rakennuksen omaan kaupunkiinsa. Näiltä osin peli muistuttaa varsin paljon Citadelsia, itse asiassa.

Pelimekaniikka on kuitenkin tuttu Puerto Ricosta, eli peli perustuu rooleihin. Kukin pelaaja valitsee vuorollaan roolin, jonka kaikki toteuttavat. Roolin valitsija saa jonkun edun itselleen. Kierroksen eri osa-alueet tulevat siis joka kierroksella eri järjestyksessä, jos tulevat ollenkaan.

Korttitaloutta

Peli perustuu täysin kortteihin. Kortit toimivat rakennuksina ja rahana, jolla rakennukset maksetaan. Rakennuksilla taas hankitaan pisteiden lisäksi uusia kortteja. Rakentaessaan joutuu aina pohtimaan, voiko jonkun kortin käyttää valuuttana jonkun toisen kortin rakentamiseen, vai pitäisikö se kuitenkin rakentaa joskus myöhemmin.

Puerto Ricon tapaan paljon pystyy saamaan aikaan erilaisilla yhdistelmillä rakennuksia. Monien rakennusten parhaat puolet näkyvät vasta, kun ne yhdistää jonkun toisen rakennusten kanssa. Erilaisten yhdistelmien rikkaus tuo peliin paljon vaihtelua.

Koska kysymyksessä on korttipeli, tuurilla on osansa. Aina ei kaikkia kortteja näe pelin aikana, vaikka pakka yleensä kiertääkin aika reipasta vauhtia. Parempi pelaaja näkee pelin aikana enemmän kortteja, joten sikäli tuuria on mahdollista hallita taidokkaalla pelaamisella, mutta silläkin on rajansa.

Vertailua isoveljeen

Puerto Ricoon verrattuna San Juan on siis kevyempi. Poissa on pitkä valmisteluvaihe; korttien sekoittaminen käy joutuisasti, ja pelin pelaa kokeneiden pelaajien kesken nopeasti. Peli on säännöiltään helppo noviiseillekin, mutta korttien paljous nostaa oppimiskynnystä.

San Juan on muutenkin astetta leppoisampi. Väärät roolivalinnat eivät ole samanlainen katastrofi kuin Puerto Ricossa, eikä aloittelijan vasemmalla puolella istuva ole yhtä helposti voittaja kuin Puerto Ricossa.

Pelaajien välinen vuorovaikutus ei ole San Juaninkaan vahvuuksia, vaikka mitään moninpelipasianssia peli ei olekaan. Toisten tekemisiä on seurattava, ja epäsuoraa vaikutusta on jonkin verran.

Yhteenveto

San Juan on erilainen kokemus kuin Puerto Rico, vaikka samoja ideoita kierrättääkin. Peli on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, oli Puerto Rico -kokemusta tai ei. Korttiyhdistelmien rikkaus tekee pelistä mukavasti erilaisen kokemuksen joka kerta, eikä samoja taktiikoita voi toteuttaa joka kerta samalla tavalla, koska käytössä oleva korttivalikoima vaihtelee.

Noin 80 pelin jälkeen San Juan jaksaa yhä viehättää yhtä paljon kuin ennen ensimmäistä peliä, ellei enemmän.

Faktalaatikko

Selitys eri kenttien merkityksistä

Tahti: Ripeä, kunhan pelaajat oppivat kortit. Erittäin nopea, jos pelaajat ovat ripeitä.	Mutkikkuus: Kohtalainen. Kortit tekevät sääntöihin poikkeuksia, säännöt itsessään ovat varsin selkeät. Vaatii totuttelua, jos roolimekanismi on vieras, eikä kortteja tunne.
Onnen vaikutus: Kohtalainen. Korttipakan käyttäminen tekee pelistä väistämättä melko satunnaisen, mutta satunnaisuutta vastaan voi tapella monin keinoin.	Jännitys: Kohtalainen. Sopii myös leppoisampaan pelailuun.
Ilkeys: Melko matala. Suoran pelaajien välisen vuorovaikutuksen puuttuminen estää myös ilkeilyä.	Vuorovaikutus: Kohtalainen. Tavallaan yksinäistä rakentelua, mutta oikeasti menestyksen salaisuus on valita toimintoja, joista muut eivät hyödy yhtä paljon. Se taas vaatii toisten pelin seuraamista.
Ulkonäkö: Hyvä. Ei Vohwinkelin parhaita töitä, mutta toisaalta näyttää miellyttävän yhtenäiseltä Puerto Ricon kanssa.	Teema: Kohtalainen, joskin aika keinotekoinen.
Pelaajille: Erinomainen, kevyempi välipeli.	Ei-pelaajille: Selvästi Puerto Ricoa parempi valinta, mutta sittenkin melko monimutkainen.
Kaksinpelattavuus: Erinomainen, toimii yhtä hyvin kuin muillakin pelaajamäärillä.	Uudelleenpelattavuus: Erittäin hyvä, tätä jaksaa pelata uudestaan ja uudestaan.
Kieliriippuvuus: Pelin komponenteissa on paljon tekstiä; osta peli kielellä, jota osaat.
Arvostelu perustuu vankkaan kokemukseen.
Hyvä 2-4 pelaajalla. Parhaimmillaan 2-4 pelaajalla.

Linkit

Shannon Appelclinen arvostelu RPGnetissä
Greg Aleknevicusin arvostelu The Games Journalissa
Brian Banklerin arvostelu BoardGameGeekissä
BoardGameGeek

Takaisin hakemistoon.

Sivujen tekstit © 2008 Mikko Saari. Kaupallinen käyttö ilman lupaa kielletty.
Palautetta otetaan vastaan osoitteessa palaute (at) lautapelaaja.net.
Sivua päivitetty viimeksi 2008-04-24.