Through the Ages
| Julkaisija: | CzechBoardGames (2006) / FRED Distribution (2007) |
| Suunnittelija: | Vladimír Chvátil |
| Pelaajamäärä: | 2-4 |
| Pelin pituus: | 180 min |
| Tähdet: |  |
Samanlaisia pelejä
Antike
Battle Line (Schotten-Totten)
Phoenicia
Mexica
Tigris & Euphrates (Euphrat & Tigris)
Sivilisaatioita
Through the Ages on klassinen sivilisaatiopeli, jossa pelaajat aloittavat antiikista ja luotsaavat kansansa kukoistukseen ja nykyaikaan. Matkan varrella kehitys kehittyy, suuret johtajat johtavat kansaa, sotia käydään ja maailman suuria ihmeitä rakennellaan. Sid Meierin Civilization on ollut varsin selvä esikuva tälle pelille.
Perinteisesti sivilisaatiopeleissä olennainen osa on pelilauta, jossa kansat vaeltavat, mutta Through the Agesista se on abstrahoitu pois. Peli on oikeastaan korttipeli: erilaiset kortit kuvaavat sivilisaatioiden kehittämiä taitoja ja instituutioita. Esimerkiksi teatterikortti kertoo sivilisaation kehittäneen teatterilaitoksen. Kortilla oleva keltainen nappi kertoo yhden yksikön kansaa työskentelevän teattereissa.
Väestö on yksi resurssi, toinen on yleisraaka-aine, joka voi kuvata ruokaa tai tuotantoresursseja. Siirtelemällä nappeja kortilta toiselle tavara muuttaa muotoaan. Mekanismi on varsin nokkela, varsinkin kun siihen yhdistyy rajallinen pankki kumpaakin sorttia. Mitä enemmän väestöä on pelissä, sitä enemmän tarvitaan ruokaa kansan ruokkimiseen ja huvituksia pitämään väen tyytyväisenä. Jos taas resurssinapit vaeltavat pankista korteille, korruptio syö resurssit. Käytännössä peli on jatkuvaa ongelmien paikkailua, kun oma systeemi vuotaa vähän joka nurkasta ja yhden asian korjaaminen tuo uusia vaikeuksia.
Mekanismi on kertakaikkisin nerokas, jos totta puhutaan. Toisin kuin monissa ns. lumipallopeleissä, pelkkä resurssituotannon kehitys ei ole tärkeintä. Resurssit tuottavat vain perusresursseja - voittoon tarvitaan kulttuuripisteitä. Toki perusresurssit auttavat kulttuurin kehittämistä, mutta mitenkään yksiselitteinen suhde näillä ei ole. Tehokkuudesta palkitaan, ja pisteitä voi kerätä pikkuhiljaa alusta pitäen tai vaihtoehtoisesti kehittää tuotantoaan ja rykäistä lopussa jättipisteet.
Paketista löytyy kolme peliä. Yksinkertaisin on aika turha pätkäpeli, mutta Advanced-muotoa voi jo pelata. Sekin tyssää silti pahasti kesken ja tekee tietysti strategioista vähän turhan tehokkaita. Antiikista nykyaikaan venyvä Full-muoto on pelin suola ja ylivoimaisesti paras pelimuoto. Pitkä se kuitenkin on: tunti per pelaaja taitaa olla aika osuva arvio. Advancedin pelaa selvästi joutuisammin.
Sotimista ja muuta räimettä on mukana, ettei peli ihan pelkkää pasianssirakentelua ole. Sodankäynnin merkitys on kuitenkin miellyttävän hillitty. Kilpavarustelu ja uskottavan puolustuksen ylläpitäminen on tärkeintä. Peliä on vaikea voittaa sotimalla, mutta häviäminen käy helposti, jos unohtaa sotajoukkojen kehittämisen.
Täytenä pelinä Through the Ages on todella hieno peli ja genressään ehdotonta kärkeä. Pidän erityisesti pelin tyylikkäästä abstraktiotasosta ja siitä, miten tuotantokoneiston kehittäminen on erotettu voittopisteiden tuotannosta.