Tower of Babel (Der Turmbau zu Babel)

Kahdeksas ihme

Pelin saksankielinen nimi kuuluu suomeksi kokonaisuudessaan Baabelin torninrakennus - miksi maailman kahdeksas ihme jäi rakentamatta. Pelaajat rakentavat maailman seitsemään ihmettä ja kahdeksantena Baabelin tornia. Joku ihmeistä jää pelin päätyttyä väistämättä rakentamatta, usein useampiakin. Sinänsä teema on varsin ohut.

Tower of Babel on varsin ovela viritys, mutta ulkoisesti peli on melko vaatimaton. Kansikuva on hieno, mutta pelilauta on jotenkin vaisu. Täysin tarpeettomat puukomponentit eivät liiemmin lämmitä. Tämän olisi voinut pakata pienempäänkin pakettiin, sanoisin.

Yhteistyötä

Tässä pelissä on puhallettava yhteen hiileen. Ihmeet koostuvat kukin kolmesta osaprojektista, joilla on väri ja koko. Osan rakentamiseen tarvitaan sen koon verran oikeanvärisiä kortteja. Nämä kortit voivat tulla keneltä tahansa: kun vuorossa oleva pelaaja valitsee rakennuttaa jonkun projektin, muut pelaajat voivat osallistua tarjoamalla omia korttejaan.

Rakennuttaja voi sitten valita, kenen korteilla rakentaa ja lisätä tarvittaessa omiaan mukaan. Käytetyistä korteista saa yhden merkin laudalle. Ihmeen valmistuessa merkkien määrä ratkaisee, kuka saa parhaat pisteet. Rakennuttaja saa palkkioksi vielä projektia kuvaavan lätkän: samanvärisiä lätkiä keräämällä tienaa runsaat bonukset.

Mikäli pelaaja tarjoaa korttejaan, mutta tulee hylätyksi, seuraa kompensaatio: korttien määrän verran pisteitä. Tämä ei ole ollenkaan huono bonus, varsinkin jos on iso nippu kortteja tarjolla. Vielä viimeisenä mutkana on vaihtokortti: liittämällä sen tarjoukseensa antaa korteilla tienaamansa merkit rakennuttajalle, mutta saa vastineeksi rakennuslätkän.

Toisinaan kannattaa edistää myös toisten peliä: ihmeiden arvo kasvaa pelin edetessä. Sellaisia ihmeitä, joihin on itse panostanut, ei siis välttämättä kannata valmistaa ensimmäisenä. On kuitenkin syytä varoa, ettei ihme jää kesken, sillä silloin menettää paljon pisteitä. Peli päättyy, kun jonkun värin rakennuslätkät loppuvat laudalta - se tekee pelin päättymisestä miellyttävän epämääräistä.

Hienovaraista peliä

Tower of Babelia kuvaillaan monessakin paikassa hienovaraiseksi peliksi. Sitä se on; taattua Reiner Knizia -laatua. Toisaalta peli on ehkä turhankin hillitty - itse en ainakaan ole kokenut erityisen suurta himoa pelin pelaamiseen, vaikka siitä pidänkin. Pelaan siis mielelläni, jos joku ehdottaa, mutta muuten peli ei välttämättä pöydälle eksy.

Kiinnostavia haasteita peli kuitenkin tarjoaa. Rakennusprojekteissa on mielenkiintoisia ratkaisuja tarjolla. Rakennuttajalla on omat tavoitteensa, muut pelaajat yrittävät sitten joko päästä osille tai saada sopivalla tarjouksella rakennuslätkän itselleen. Miettimistä riittää.

Pelaajat ovat jonkin verran korttien armoilla: ongelmaksi muodostuu erityisesti se, jos joutuu pitkän aikaa olemaan ilman jotain tiettyä väriä, silloin tavallaan jää pelistä ulos senväristen projektien osalta. Toisaalta peli on melko nopea ja alle tunnissa ohi, joten huono tuuri yhdessä pelissä on äkkiä paikattu uudella pelillä.

Pienenä kauneuspilkkuna pelissä on bonuskortteja, jotka ilmeisesti julkaisija on lisännyt Knizian alkuperäiseen peliin. Bonuskortit eivät oman kokemukseni mukaan peliä paranna, mutta onneksi ne on helppo jättää käyttämättä. Kannattaa siis ehdottomasti kokeilla ainakin kerran peliä ilman bonuskortteja.

Hyvä peli Tower of Babel on, varsinkin pienemmillä pelaajamäärillä - viisinpeliä en ole testannut, mutta yleinen mielipide tuntuu olevan, että viidellä pelaajalla kortteja on liikenteessä yksinkertaisesti liikaa. Uskon tämän kyllä. Tower of Babel on joka tapauksessa aika hyvä esimerkki siitä, millaisia pelejä Knizia tekee varmalla taidolla.

Faktalaatikko

Selitys eri kenttien merkityksistä

Tahti: Nopea. Pelaajat ovat lisäksi aktiivisia jokaisella kierroksella, joten turhaa odottelua ei ole.	Mutkikkuus: Melko yksinkertainen. Selityksen perusteella ideaa voi olla hieman hankala hahmottaa, mutta esimerkkikierros selventää asian nopeasti.
Onnen vaikutus: Melko matala, kortit tuovat tiettyä satunnaisuutta peliin. Bonuskorteissa on enemmän tuuria mukana.	Jännitys: Tiivistyvä - paine kerätä oikeanvärisiä rakennuslätkiä ja pelin epämääräinen päättymisehto toimivat hyvin yhteen.
Ilkeys: Kohtalainen. Rakennuttaja valitsee, kenet ottaa mukaan ja voi periaatteessa syrjiä tiettyä pelaajaa - mutta toisaalta kompensaatiopisteet auttavat tässä.	Vuorovaikutus: Kohtalainen, toisten pelaajien tavoitteiden ja pyrkimysten seuraaminen auttaa.
Ulkonäkö: Asiallinen ja toimiva, mutta ei erityisen huikea. Lisäksi mukana on typeriä turhia komponentteja.	Teema: Hyvä ja itse asiassa kohtalaisen toimiva, joskin varsin abstrakti.
Pelaajille: Hyvä valinta hieman erilaista enemmistöpeliä hakeville.	Ei-pelaajille: Melko hyvä, vähän erilainen peli. Ehkä vähän hankala, mutta ei tämän silti liian vaikea pitäisi olla. Teema ei tosin ole erityisen vetävä.
Kaksinpelattavuus: Ei toimi.	Uudelleenpelattavuus: Toiminee ihan hyvin, ja uskon että peli tarvitseekin aika paljon pelaamista paljastaakseen kaikki hienoutensa.
Kieliriippuvuus: Pelin komponentit ovat sääntöjä ja pelkästään temaattisia osia lukuunottamatta kielivapaat.
Arvostelu perustuu muutamaan peliin.
Hyvä 3-5 pelaajalla. Parhaimmillaan 3-4 pelaajalla.

Linkit

Joe Golan arvostelu BoardGameGeekissä
Shannon Appelclinen arvostelu RPGnetissä
BoardGameGeek

Takaisin hakemistoon.

Sivujen tekstit © 2008 Mikko Saari. Kaupallinen käyttö ilman lupaa kielletty.
Palautetta otetaan vastaan osoitteessa palaute (at) lautapelaaja.net.
Sivua päivitetty viimeksi 2008-01-30.