Victory & Honor

Julkaisija: Jolly Roger Games (2004)
Suunnittelija: Ty Douds

Pelaajamäärä: 4
Pelin pituus: 30-45 min

Tähdet: 3/5

Kategoriat

Korttipelit
Historialliset pelit
Tikkipelit

Samanlaisia pelejä

Flaschenteufel
Sticheln
End of the Triumvirate (Das Ende des Triumvirats)
Havoc: The Hundred Years War
Blue Moon

Arvosteluasteikko | Faktalaatikko | Takaisin etusivulle

Sisällissotaa korteilla

Victory & Honor on päällisin puolin aika haalean näköinen. Seepiansävyinen aikakauden valokuviin perustuva kuvitus vie suoraan Amerikan sisällissodan tunnelmiin. Sota on hieman harvinaisempi tikkipelin aihe, eikä teema olekaan erityisen voimakas.

Aivan tavanomaisen tikkipeli Victory & Honor ei ole. Erikoisimpana piirteenä pelissä pelataan kolmea tikkiä yhtä aikaa. Vuorotkaan eivät kierrä pöydän ympäri, vaan hyppelehtivät miten sattuu pelaajien pelaamien korttien mukaan. Uusia ideoita pelissä riittää.

Pelin fyysinen toteutus toimii, vaikka ei häikäisekään. Pelin kortit ovat perushyvää laatua, mutta eivät parasta tasoa. Pelaajilla on pienet, mutta toimivat pelilaudat ja jokunen puukuutio osoittamaan, mikä tikki on mitäkin maata. Toteutus toimii, mutta ei ole huikea. Kuvitus saattaa olla hyvinkin tehokas pelaajankarkoitin.

pelaajien alustat, jotka näyttävät pelattavat tikit Victory & Honorissa. Kuva: John Carlton
Tikit pelataan näille alustoille. Kuva: John Carlton

Kolme tikkiä kerralla

Pelin erikoisin idea on kolmen tikin pelaaminen yhtä aikaa. Vasen ja oikea laita je keskusta pelataan ristiin samaan aikaan. Eri rintamat ohjaavat myös peliä: jos pelaan esimerkiksi kortin vasemmalle rintamalle, vasemmalla puolellani oleva pelaaja saa vuoron. Pelaamalla keskelle vuoro siirtyy pöydän toiselle puolelle.

Pelaajien on noudatettava maita tikkien suhteen. Kun tikkejä on kolme ja maita on neljä, yksi maa jää yli valtiksi. Mikä se on, selviää vasta kun kaikki kolme tikkiä on avattu.

Kolmen tikin idea on fiksu ja toimii todella hyvin. Pelivuoron siirtäminen eri rintamille pelaamalla on sekin oivallinen idea, jolla pelin kulkua voi ohjailla. Usein on hyvä saada vastapuoli (peliä pelataan yleensä pareittain) pelaamaan ja sitoutumaan ensin.

Peliä pelataan samoilla korteilla kolme kolmen tikin annosta. Sen jälkeen lasketaan pisteet. Kierroksia pelataan kaikkiaan neljä.

Sotakoneita

Pelin teemaa tuodaan joillain korteilla. Joka maassa on kortit yhdestä seitsemään. Suurin osa on tavallisia kortteja, mutta joukossa ovat tiedustelija, ratsuväki ja tykistö. Pelaamalla tiedustelijan saa määrätä, mille rintamalle seuraava pelaaja pelaa. Ratsuväki voittaa tikin, mikäli se pelataan tikin viimeisenä korttina. Tykistö voittaa viereisen kortin vastapuolelta kun kortit on pelattu, ennen voittajan selvittämistä.

Näiden erikoiskorttien hyödyntäminen on pelin erityispiirteitä. Arvokkaiden korttien pelaaminen laidoille on vaarallista, jos on mahdollist, että kortti voitetaan tykillä. Ratsuväen sommittelu viimeiseksi kortiksi avaintilanteissa ei ole helppoa, mutta palkitsevaa.

Victory & Honorin kortteja. Kuva: John Carlton
Lippu, tiedustelija, tykki, tavallinen kortti, ratsuväki, kenraali. Kuva: John Carlton

Kenraalit ja pisteenlasku

Numerokorttien lisäksi maissa on kolme kenraalia, yhdestä kolmeen tähteä. Kenraalit ovat vahvimmat kortit. Ne ovat myös pisteenlaskun kannalta tärkeimmät kortit. Joukot ovat arvottomia ilman kenraalia, toisaalta kenraaleista saa kaiken irti vasta joukkojen kanssa.

Jokainen kenraali on tähtiensä määrän arvoinen. Joukkojen pistearvo taas riippuu kerättyjen kenraalien määrästä. Täysi setti - kolme kenraalia ja seitsemän muuta korttia - on siis 27 pisteen arvoinen. Pelaajat laskevat pisteensä erikseen, parin pistearvo on pelaajien pisteiden summa. Kortit on siis syytä kerätä tietylle pelaajalle.

Sääntöjentulkintaa

Victory & Honor ei ole erityisen vaikea peli. Säännöt lukemalla saa kuitenkin toisen kuvan. Pelin säännöt ovat yhdet huonoimmista koskaan. Yksinkertaisista asioista on saatu erittäin epäselviä. Samoista asioista puhutaan eri kohdissa hieman eri termeillä. Paremmat säännöt parantaisivat peliä huomattavasti.

Kun peliä pelaa tarpeeksi, sen sisäistää hyvin ja peli etenee hyvinkin sutjakkaasti. Victory & Honor on lopulta aika nopea peli. Se on kuitenkin sen verran monimutkainen, ettei se ehkä sovellu kovin satunnaiseen pelailuun. Säännöllisesti pelaavalle se antaa enemmän.

Tikkipelejä voi arvioida myös sen mukaan, kuinka hyvin niissä pärjää huonoilla korteilla. Tästä testistä Victory & Honor ei selviä täysin puhtain paperein. Jos kenraalit kasautuvat jollekin pelaajalle, pisteitä ropisee usein runsaasti. Ratsuväellä, valteilla ja tykistöllä voi tehdä ihmeitä, mutta niilläkin on rajansa.

Omalla kohdallani Victory & Honor kärsii hieman sopivan lokeron puutteesta. Peli on turhan raskas satunnaiseen pelailuun, eikä oikein riittävän vetävä, jotta sen ottaisi esille edes silloin, kun olisi asiasta innostuneita pelaajia. Aiheesta kiinnostunut peliporukka saa Victory & Honorista kuitenkin ihan hyvää viihdettä.

Faktalaatikko

Selitys eri kenttien merkityksistä

Tahti: Alkukankeuden jälkeen melko ripeä. Mutkikkuus: Vaikuttaa mutkikkaammalta kuin on, mutta silti peli on haastava. Opeteltavaa riittää.
Onnen vaikutus: Melko korkea. Erikoiskorteilla voi paikata, mutta hyvät kortit ovat hyvät kortit, eikä niille paljoa voi. Jännitys: Melko hyvä. Ratsuväen ja muun kikkailun kanssa tikit voivat joskus olla hyvinkin jännittäviä.
Ilkeys: Kohtalainen. Tarkka tykistönkäyttö tekee kipeää. Vuorovaikutus: Melko korkea, pelin ohjaileminen ja erikoiskorttien käyttö tuovat omaa ulottuvuuttaan peliin. Paripeli tuo omat vaatimuksensa, yhteistyön on syytä sujua.
Ulkonäkö: Vaisua mustavalkokuvaa; ajankuva välittyy, mutta kuvitus ei innosta kuin historianharrastajaa. Ulkoasu toimii, mutta ei ole täydellinen. Teema: Hieman pinnallinen, mutta yritystä tuoda teemaa pelimekaniikkaan kuitenkin riittää.
Pelaajille: Hyvä aiheesta kiinnostuneille tikkipelien ystäville, jotka haluavat hyvän vakiopelin. Ei-pelaajille: Turhan mutkikas ja kuiva useimmille.
Kaksinpelattavuus: Ei toimi. Uudelleenpelattavuus: Ihan hyvä, avautuu useamman pelin myötä.
Kieliriippuvuus: Pelin komponentit ovat sääntöjä ja pelkästään temaattisia osia lukuunottamatta kielivapaat.
Arvostelu perustuu muutamaan peliin.
Hyvä 4 pelaajalla. Parhaimmillaan 4 pelaajalla.

Linkit

Shannon Appelclinen arvostelu RPGnetissä
BoardGameGeek

Takaisin hakemistoon.