| Julkaisija: | Schmidt (2002) |
| Suunnittelija: | Kris Burm |
| Pelaajamäärä: | 2 |
| Pelin pituus: | n. 15 min |
| Tähdet: | |
Kategoriat
Samanlaisia pelejä
Zèrtz on Kris Burmin Project Gipf -sarjan kolmas peli ja suosikkejani Dvonnin kanssa. Gipf-sarjan pelit ovat elegantteja abstrakteja pelejä, jotka ovat säännöiltään helppoja, mutta hyvin syvällisiä.
Zèrtz ei ole liian monimutkainen. Riittävien taitojen oppimiseen menee ehkä kymmenen peliä, kenties vähemmänkin. Sen jälkeen peleistä voi jo nauttia ilolla. Aloittelijoiden tosin kannattaa pelata mieluummin toisia aloittelijoita vastaan; kokenutta pelaajaa vastaan pelaaminen on kyllä opettavaista, mutta ei välttämättä hauskaa. Toisaalta, mitä ylivoimaisempi vastustaja on, sitä nopeammin peli on ohi.
Pelilauta muodostuu 37 kuusikulmion muotoon asetellusta renkaasta, nappuloina toimivat marmorikuulat, joita on kolmea väriä: valkoisia, harmaita ja mustia. Vuoro koostuu kahdesta osasta: pelaaja laittaa ensin yhden marmorikuulan johonkin tyhjään renkaaseen ja ottaa sen jälkeen yhden tyhjän ja vapaan renkaan pois. Pelilauta siis kutistuu pelin edetessä.
Pelissä on syömispakko. Jos kaksi marmorikuulaa on vierekkäin siten, että toinen voi hypätä toisen yli, vuorossa olevan pelaajan on pakko syödä kaikki, minkä voi. Toinen tapa kerätä marmorikuulia on eristää niitä. Jos jossain vaiheessa joukko renkaita irtoaa laudasta ja jokainen renkaista on täynnä, saa vuorossa oleva pelaaja kaikki renkailla olevat kuulat itselleen.
Pelin voittaa se pelaajista, joka kerää ensimmäisenä enemmistön jonkun värin kuulista tai tarpeeksi monta kuulaa joka väriä. Koska valkoisia tarvitsee vähemmän kuin muita, ne ovat arvokkaimpia. Näin ollen on ihan hyvä vaihtokauppa antaa vaikkapa kaksi mustaa kuulaa vastapelaajalle, jos sillä tavalla saa itselleen yhden valkoisen.
Tällainen uhrautuminen on Zèrtzin perustaktiikka. Kun hieman laskeskelee, voi todeta että on vielä kannattavaa antaa kaksi kuulaa yhdestä valkoisesta, viisi kuulaa kahdesta, kahdeksan kolmesta ja yksitoista neljästä. Taktikoinnin varaa siis on. Kaksi vangitsemisen perustekniikkaa ovat eristäminen ja asettelu - eristäminen on helpompaa, mutta ei yhtä tuloksellista. Asettelu vaatii enemmän taitoa, mutta kun sitä oppii tekemään, on se varsin palkitsevaa.
Zèrtz on upeannäköinen peli. Se kerää taatusti katseita. Marmorikuulat eivät ole sentään marmoria vaan muovia, mutta näyttävät hämäävän aidoilta ja todella tyylikkäiltä. Miinusta siitä, että renkaat ovat pyöreitä - hieman kuusikulmaisemmista renkaista olisi helpompi koota kuusikulmio, mutta toimii se näinkin. Zèrtz on minimalistisella tavallaan erittäin kaunis peli.
Zértz on kerrassaan erinomainen peli, joka tarjoaa paljon ajattelemisen aihetta ja miellyttäviä oivalluksia. Pelin pahin heikkous on sen verrattain jyrkkä oppimiskynnys. Pelissä ei myöskään ole mitään ilmeistä tapaa tasoituksen antamiseen, joten kokenutta pelaajaa vastaan pelaavan aloittelijan on kestettävä pitkä putki tappioita ennen tasaväkisiä kilpailuja.
Selitys eri kenttien merkityksistä
| Tahti: Nopea. Peli kestää noin kymmenen minuuttia tai vartin, joskus vähemmänkin. | Mutkikkuus: Kohtalainen. Oppimiskynnys on, kestää ehkä kymmenisen peliä ennenkuin pelia alkaa ymmärtää. Riippuu tietysti aivoista - joillekin peli on mahdoton käsittää, toiset oppivat helpommin. |
| Onnen vaikutus: Ei ole. | Jännitys: Korkea. Varsinkin lopussa, kun lauta alkaa loppua ja peli on tasainen, on jännitys huipussaan. |
| Ilkeys: Matala. Varsinaiseen ilkeilyyn ei ole mahdollisuuksia, peli on sinänsä varsin rauhallinen. | Vuorovaikutus: Korkea, peli on vastaamista vastapelaajan siirtoihin. |
| Ulkonäkö: Hyvä, jos pitää mustavalkominimalismista. Minä ainakin pidän. Kuulat hämmentävän marmorisen näköisiä. | Teema: Puhtaan abstrakti peli, ei siis minkäänlaista teemaa. |
| Pelaajille: Hyvä. Sopiva vaikeustaso: vaatii opettelua, mutta selkeästi kuitenkin helppo peli. Hyväksi pelaajaksi oppii ehkä 50-100 pelillä. | Ei-pelaajille: Hyvä, jos pitää abstrakteista kaksinpeleistä. Useimmille ehkä turhan abstrakti. |
| Kaksinpelattavuus: Erinomainen: puhdas kaksinpeli. | Uudelleenpelattavuus: Mainio. Pelin oppiminen edellyttää toistoja. |
| Kieliriippuvuus: Pelin komponentit ovat sääntöjä ja pelkästään temaattisia osia lukuunottamatta kielivapaat. | |
| Arvostelu perustuu vankkaan kokemukseen. |
|
| Hyvä 2 pelaajalla. Parhaimmillaan 2 pelaajalla. |
|
Virallinen kotisivu.
Pelaa Zèrtziä sähköpostilla!
Bruno Faidutti
Mitch Thomashown arvostelu The Games Journalissa
Stephen Tavernerin strategiaopas
BoardGameGeek